Oppiminen on siirtynyt, ja tulee siirtymään enenevässä määrin työelämään. Työpaikkaohjaajan roolin merkitys ja vastuu kasvaa entistä enemmän opiskelijoiden oppimisen tukemisessa. Työpaikkaohjaajakoulutusta järjestetään Pirkanmaan alueella eri oppilaitoksissa eri tavoin. TYKKY- hankkeen yksi tavoitteesta on kehittää alueellisia työpaikkaohjauksen malleja ja käytänteitä sekä parantaa työpaikkaohjaajien arvostusta.
Pilotoimme Varalan urheiluopistolla työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen koulutuksen liikunnanohjauksen perustutkinnon LPT 31 opiskelijoilla. Koulutukseen osallistui 19 opiskelijaa, jotka aloittivat viimeisen lukuvuoden. Heillä oli jo kokemusta työelämässä oppimisesta, sekä siellä saadusta työpaikkaohjauksesta. Ryhmään kuului myös erityisen tuen tarpeen opiskelijoita. Koulutus toteutettiin lähiopetuksena, sekä etäopetuksena Teamsin avulla.
Haastattelin kahta pilottikoulutukseen osallistunutta opiskelijaa Otto Nummista ja Nea Palokangasta koulutuksen jälkeen. Kysyin heiltä palautetta koulutuksen sisällöstä, rakenteesta ja kehityskohteista.
Kumpikin piti koulutuksen sisältöä monipuolisena ja hyödyllisenä. Koulutuksen sisällöstä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan vuorovaikutuksen merkityksen korostaminen ja substanssiosaamiseen keskittyminen koettiin tärkeäksi. Tiimipedagogiset menetelmät oppimisen tukena koettiin myös hyväksi tavaksi oppia.
Teamsin käyttö etäopetuksen tukena jakoi mielipiteitä. Kaikkien kohdalla se ei toiminut yhtä hyvin. Tämä on hyvä huomioida jatkossa, kun mietitään sopivaa rakennetta koulutukselle. Millä tavoin varmistamme sen, että saamme kaikille luotua sopivan oppimisympäristön.
Kumpikin haastateltava kertoi koulutuksen jälkeen ymmärtäneensä vieläkin paremmin sen, kuinka tärkeää työpaikkaohjaajan hyvät vuorovaikutustaidot ja läsnäolo ovat, kun mietitään opiskelijan oppimisen edistämistä. He peilasivat sitä myös omiin aiempiin työelämässä oppimisen jaksoihinsa. Opiskelijat kokivat hyväksi myös sen, että erilaiset oppijat huomioidaan koulutuksessa sekä osaamisen arvioinnin tasalaatuisuus.
Kun peilasin opiskelijoiden haastattelun tuloksia omiin havaintoihini, niin kokemukseni koulutuksesta olivat pitkälti samankaltaisia kuin opiskelijoiden kommentit. Koulutusmateriaalin yksinkertaistaminen ja selkiyttäminen seuraaviin koulutuksiin nousee lisäksi esille omissa pohdinnoissani. Uskon siihen, että mitä yksinkertaisempi koulutuksen rakenne ja siihen liittyvä koulutusmateriaali on, sitä paremmin saamme työpaikkaohjaajat mukaan suorittamaan koulutusta. Kieli, mitä työelämän kanssa toimiessa käytetään, tulee olla selkeää, eikä mitään ”oppilaitosjargonia”.
Kokonaisuutena pilotti oli hyvin opettavainen. Opiskelijoiden sitoutuminen ja innostuminen tietyistä koulutuksen osa-alueista oli hienoa huomata. Myös yleiset kommentit ”nyt ymmärrän eri koulutusmuodot tai mitkä ovat työpaikkaohjaajan vastuut ja velvollisuudet” kertoivat opiskelijoiden oppimisesta.
Pilottiin osallistuneita opiskelijoita haastateltiin myös TYKKY-hankkeen ohjausryhmän kokouksessa. Ohjausryhmä piti tärkeänä sitä, että opiskelijat olivat mukana pilotoimassa kyseistä koulutusta. Opiskelijoilta kysyttiin myös kysymys, että millainen työpaikkaohjaaja haluaisit olla? Kommentit ”haluan olla läsnä ja sovittaa opiskelijan osaksi työyhteisöä” kertovat mielestäni siitä, että koulutus on herättänyt opiskelijoissa ajatuksia työpaikkaohjauksen suhteen. Hehän voivat halutessaan tulevaisuudessa toimia työpaikkaohjaajina.
TYKKY-hanke tekee tärkeää työtä Pirkanmaalla ja osin Satakunnassa. Hankkeen keskiössä on opiskelija ja saimme mielestäni tämän pilotin avulla myös opiskelijan äänen kuuluviin työpaikkaohjauksen käytänteitä kehitettäessä.
Veli-Matti Hemmo
ammatillinen opettaja
TYKKY-projektityöntekijä
