Tässä ajassa ei taida löytyä aihetta, josta ei olisi tehty ohjevideota. Tavoitteena videoissa on auttaa katsojaa etenemään oppimistavoitteissaan, innostaa, aktivoida sekä syventää oppimistilannetta. Videoiden etu on monipuolinen kattaus eri aisteja aktivoivissa elementeissä; info välittyy mm. liikkuvan kuvan, puheen, tekstin, grafiikan, kuvien, infograafien ja animaatioiden avulla. Voisiko jokainen ohjaava taho hyödyntää videoita ohjaustyössä?
Pedagogisesti laadukkaan videon teko haastaa tekijää
Videoiden käyttö on hyväksi havaittu käytäntö ohjaamisessa, mutta tuovat mukanaan monenlaisia haasteita. Hyvin tehty ohjausvideo, vaatii perinteisen pedagogisen ymmärryksen lisäksi teknistä sekä audiovisuaalista taitoa. Tutkitusti alle kolmen minuutin videoihin sitoudutaan parhaiten (Guo et. al., 2014), mutta laadukkaan lyhyenkin videon tekoon voi mennä työpäiviä. Pyrittäessä esim. YouTubessa totuttuun tasoon, tulisi tekijän hallita audiovisuaalisen kerronnan periaatteita, kuvauslaitteiden ja editoinnin teorioita sekä käytäntöjä. Vaikka oppilaitoksissa ja työelämässä otetaan jatkuvasti käyttöön uusia alustoja, laitteita sekä sovelluksia, ei voida olettaa, että kaikilla olisi resursseja tai taitotasoa niiden omaksumiseen.
Tavoitettavuus
Lähtökohtana on, että opetus-, sekä ohjausvideot ovat laajasti tavoitettavia. Tämä voi tarkoittaa mm. tekstitystä ja kuvatulkkausta, mutta aihetta voidaan käsitellä myös materiaalin tekijän näkökulmasta. Tarjolla on eri tasoisia, ja eri taitotasoa vaativia sovelluksia, laitteita ja alustoja, niin kuvaukseen kuin editointiin. Teorian ja käytännön taitojen lisäksi hyvän videon teko vaatii myös jonkinlaisen maksun tai toimimisen suljetussa ympäristössä (esim. H5P työkalut). Jotta videot voitaisiin ottaa laajasti arjessa käyttöön, tulisi löytää käytäntöjä ja alustoja, jotka eivät vaadi suljettuja ympäristöjä tai lisenssimaksuja.
Leikkurista leikkauspöydälle
VAAOn pilotissa kokeillaan videoiden käyttöä eri oppimis- ja työskentely-ympäristöjen, sekä yksittäisten laitteiden esittely-, perehdytys- ja ohjausvideoiden osalta. Tavoitteena oli löytää malli, jonka avulla voisi tuottaa riittävän tasoista materiaalia, joka olisi tekijälle helppo tehdä, ja katsojalle vaivatonta käyttää. Videoiden teko ei tulisi vaatia uusien sovellusten opettelua, eikä se saisi olla työlästä. Katsominen tulisi onnistua mobiilisti, ja myös äänettä meluisassa työympäristössä.
Oma media-alan koulutus edesauttoi monimutkaisemman videon tekoa. Videossa esiteltiin mekaanisen kaarileikkurin käyttöä. Videota voisi hyödyntää laitteen käytön ja työturvallisuusseikkojen perehdyttämiseen itsenäisesti, oppitunneilla, työsalissa, sekä työpaikoilla.
Videota esiteltiin opetus- ja ohjaushenkilöstölle sekä opiskelijoille. Palautteen mukaan videota pidetiin selkeänä, ja koetiin, että videon pohjalta katsoja todennäköisesti pystyisi laitetta käyttämään. Editointivaiheessa todettiin, että ajankäytön ja vaativan ohjelmiston opettelun kannalta arjessa tämä malli ei tulisi toimimaan opetushenkilöstön ja työpaikkojen käytössä.
Samasta kuvamateriaalista työstetään versiota, joka toteutetaan PowerPoint-alustalla. PowerPoint on käytössä laajasti ja peruskäyttö on tuttua. PowerPoint mahdollistaa yksinkertaisen videon trimmauksen, ja materiaalien monimutkaisuus on toteutettavissa tekijän taitotason sekä tavoitteiden mukaan. Esitys voi sisältää perusvideon, mutta siihen voidaan lisätä muitakin elementtejä. Lopputulos voidaan esittää ja jakaa perinteisenä diaesityksenä, Pdf muodossa, tai pakata videoksi. Lopputuote tulisi olemaan Powerpoint-pohja elementteineen (esim. työturvallisuusmerkit) sekä ohje esityksen ja videon tekoon.
Videoita pilotoidaan kevään 2023 aikana, ja kerätyn palautteen perusteella muokataan malli yleiseen käyttöön.
Janne Kulosaari, ohjaaja / hanketyöntekijä, VAAO
Lähteet Guo, P., Rubin, R. & Kim. J. 2014. How video production affects student engagement: An empirical study of MOOC videos.
