Tehokkuutta ja vaaran halveksuntaa – ammatillista koulutusta olympiahengessä

Lunta riittää ja Covid19 vielä myllertää. Alkanut vuosi tullaan muistamaan myös olympiavuotena, kun äsken päättyivät talvimittelöt Kiinan suunnalla. Monella nuorella on myös edessään käynnistyvä yhteishaku, aikuiset pohtivat alan vaihtoa ja työvoimapulaan mietitään ratkaisuja. Olympialaisia ja ammatillista koulutusta tarkastellessa voi löytää yhtymäkohtia, ennen kaikkea arvopohjasta ja aatemaailmasta.

Nykyaikaisten olympialaisten isänä pidetään ranskalaista Pierre de Coubertinia, joka 1800-luvun lopulla ehdotti Antiikin olympialaisten uudelleen järjestämistä. Maailman suurimmalle urheilutapahtumalle tarvittiin myös symboli, olympiarenkaat, jotka merkitsevät eri maanosia, mutta myös viittä elämän osa-aluetta, joita urheilu kehittää. Kyseiset osa-alueet ovat keskiössä myös ammatillisen koulutuksen arjessa.

Ensimmäinen renkaista kuvastaa oma-aloitteisuutta, joka on taito ja ominaisuus, jota tarvitaan opintojen aikana yhdistettäessä usein työ, perhe ja opinnot. Lisäksi oma-aloitteisuus on yksi työntekijän arvostetuimmista ominaisuuksista nykyaikaisilla työmarkkinoilla, joilla työtä ei ole valitettavasti tarjolla perässä vedettäville. Toinen renkaista merkitsee sitkeyttä ja peräänantamattomuutta, jota me kaikki tarvitsemme, varsinkin näinä Covid-aikoina. Tilanteet vaihtuvat, niihin sopeudutaan ja jopa käännetään voitoksi. Suomessa on tälle ominaisuudelle olemassa omakin käsitteensä, sisu.

Pierre de Coubertin korostaa kolmantena osa-alueena tehokkuutta, ominaisuutta, jota painotetaan työelämässä. Ammatillinen koulutus rakentuu myös joustaville ja nopeillekin opintopoluille. Ammatillisessa koulutuksessa aiempi osaaminen huomioidaan, ja opintojen aikana keskitytään oppimaan uutta sekä päivittämään osaamispohjaa. Koulutustoiminnan tehokkuudella on suora vaikutus työurien pituuksiin ja yksilöiden tehokkuudella yksittäisten organisaatioiden tuloksiin.

Neljäs renkaista kuvastaa täydellisyyden tavoittelua. Ammatillisen koulutuksen riman asettaa pääosin suoritettava tutkinto ammattitaitovaatimuksineen, mutta myös opiskelijan lähtötaso. Täydellisyyttä kohti on hyvä edetä, tiedostaen kuitenkin riittävän tason rajapinnan. Opintojen henkilökohtaistamisen yhteydessä toimii ajatus siitä, että jokainen tekee parhaansa, vertailematta muihin, täydellisyyden riman ollessa jokaisella eri korkeudessa.

Viimeinen renkaista symboloi vaaran halveksuntaa, jota tulee tarkastella laajemmassa mittakaavassa. Oppimisen tulee olla aina turvallista, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Hullunrohkeus ei ole tavoiteltava ominaisuus työmarkkinoilla, mutta itsensä haastamiseen ja ennakkoluulottomuuteen kannustamme. Alanvaihtaja tai työmarkkinoille ensimmäistä kertaa astuva on usein tilanteessa, jossa opiskelu kohti uutta ammattia tarkoittaa mukavuusalueelta pois astumista, symbolisesti välillä myös stressitekijöitä halveksuen.

Näillä sanoin, kohti onnistumisia niin olympialaisissa kuin ammatillisessa koulutuksessa, nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin!

Jani Nieminen, koulutustarkastaja

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus ja Varalan Urheiluopisto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *