Kategoriat
Blogi

Iidalla on jalka jo selkeästi työelämän puolella

Sastamalalainen Iida Myllymäki aloitti kauneudenhoitoalan opinnot syksyllä 2018 Sastamalan Karkussa, jossa SASKY koulutuskuntayhtymä kouluttaa sekä kosmetologeja että kosmetiikkaneuvojia. Iida valitsi osaamisalaksi ihonhoidon osaamisalan, jossa opiskellaan monipuolisesti erilaisia kosmetologisia hoitoja, kuten kasvo-, käsi- ja jalkahoitoja sekä mm. vartalo- ja kylpylähoitopalveluita.

Iidan kosmetologiopinnot etenivät hienosti suunnitelmien mukaisesti. Hän pääsi ensimmäisinä opiskeluvuosinaan myös tutustumaan oikeaan kosmetologin hoitotyöhön työelämäjaksoillaan. Viimeisenä opiskeluvuotena kuitenkin koronasta johtuva tilanne osittain hiljensi myös kauneushoitolat, ja opiskelijoiden koulutussopimuspaikkojen saanti muuttui nihkeämmäksi eikä hoidettavia asiakkaita ollut enää entiseen malliin.

Kauneushoitola-yrittäjä Anne Jalolla Sastamalan Keikyässä tilanne asiakasvirran suhteen oli kuitenkin niin hyvä, että hänellä oli mahdollisuus tarjota työelämäpaikkaa Iidalle kauneushoitolassaan Bjuutissa. Anne, joka myös itse on valmistunut Saskyn Vammalan ammattikoulusta kosmetologiksi, ymmärsi hyvin, kuinka tärkeää työelämässä tapahtuva oppiminen on opiskelijalle ja opiskelijan ammatilliselle kasvulle. Iidan siirtymistä työelämäjaksolle Bjuutiin helpotti osaltaan myös se, että Annen hoitolassa oli käytössä aivan samat tuotesarjat kuin koulussa Karkussa, jolloin käytännön töiden aloittaminen sujui tältäkin osin nopeasti ja mutkattomasti.

Annen ja Iidan yhteistyö kuitenkin sujui niin saumattomasti, että “Bjuutin tyttöjen” mielestä oli täysin luontevaa jatkaa vielä yhteistyötä.

Työelämässä tapahtuvan koulutussopimusjakson kestoksi suunniteltiin alun perin vain muutamaa kuukautta, jonka jälkeen Iida täydentäisi osaamistaan vielä oppilaitosympäristössä. Annen ja Iidan yhteistyö kuitenkin sujui niin saumattomasti, että “Bjuutin tyttöjen” mielestä oli täysin luontevaa jatkaa vielä yhteistyötä. Opiskelijan henkilökohtainen koulutuspolku mahdollisti siis sen, ettei Iida enää palaa oppilaitosympäristöön, vaan suorittaa opintonsa loppuun koulutussopimuksella Bjuutissa Annen opissa. Koulutussopimuksen jatkamisesta ilahtuivat myös asiakkaat, jotka ovat hyvin löytäneet tiensä Iidan osaaviin käsiin ympäri Sastamalaa, ja kauempaakin. Kevään ja kesän aikana on ehtinyt jopa muodostua yrittäjälle elintärkeitä kanta-asiakassuhteita.

Annelle kauneudenhoitoalan osaamista ja yrittäjäkokemusta on ehtinyt kertyä jo useamman vuoden ajalta, kun hän perusti oman hoitolansa heti valmistumisen jälkeen vuonna 2017. Bjuutin palveluvalikoimaan kuuluu monipuolisesti erilaisia kauneudenhoitopalveluita aina tuloksellisista kasvohoidoista ihaniin rentouttaviin kylpylähoitoihin. Annella on jopa oma verkkokauppa, jossa myydään laadukasta ammattikosmetiikkaa. Bjuuti on oppimisympäristönä siis tarjonnut Iidalle monipuoliset mahdollisuudet nähdä ja oppia kauneudenhoitoalaa monelta kantilta. Annea Iida kiittää erityisesti taidosta ohjata, tukea ja kannustaa vaihtelevissa hoito- ja asiakaspalvelutilanteissa. Osaavan ohjaajan tuki on ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi silloin, kun valitaan hoitoja ja tuotteita asiakkaalle, jolla on erityistarpeita kuten esimerkiksi kosmetiikka-allergioita tai erilaisia iho-ongelmia.

Annen ja Iidan yhteiselle taipaleelle ei vieläkään näy loppua, vaikka Iidan valmistuminen on käsillä aivan näillä näppäimillä. Hyvän työyhteisön ja vakiintuneen asiakaskunnan vuoksi naiset ovat päättäneet jatkaa yhteistyötään siten, että Iida jää valmistumisensa jälkeen sopimusyrittäjäksi Bjuutiin.

Jatkossa Iida työskentelee Bjuutin toisena kosmetologina, jolloin hänen palveluvalikoimaansa kuuluu kattavasti erilaisia ihonhoidon palveluita. Suosituimpiin palveluihin Iida listaa mm. kokovartalon hieronta- ja SPA-hoidot.

Opiskelija-, työelämä- ja oppilaitosyhteistyö on tässä tarinassa ollut kannattavaa ja johtanut parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, johon ilman työelämäjaksoa tuskin olisi päädytty.

Anna-Kaisa Toveri, hanketoimija ja kauneudenhoitoalan opettaja

Kategoriat
Blogi

Koronan aikana opiskelusta

Kun korona alkoi levitä maailmaan  2020 vuoden alussa, olin perheeni kanssa ehtinyt tulla juuri Espanjasta.  Koronan alkuaikoina en osannut ottaa sitä niin vakavasti ja ajattelin, että se on nopeasti ohi. Ei ollut, se paheni siitä ja kohta se oli maailman laajuinen pandemia. Siitä sitten alkoi rajoitukset ja kohta oltiin kotona etäopiskelussa. Jouduin 2020 keväällä keskeyttämään työharjoittelun Kirpputori Tarinassa Tampereella. Kaikki jotakuta pystyttiin ohjeistettiin sulkemaan ovensa siihen asti, että korona lientyisi. Ulkona liikkuminen oli onneksi  sallittua.  

Kun joutui olemaan enimmäkseen kotona ja vapaa aikaa oli enemmän, tuli käytyä useammin lenkillä ja ylipäätään ulkona. Sinä aikana tuli myös luettua hyvin paljon. Sitten kun korona alkoi jonkin verran laantua vuoden 2020 lopulla ja 2021 alkupuolella tuli maskipakko/suositukset ja muistutus, että on hyvä pitää turvavälit ja huolehtia siitä, ettei mene kipeänä kouluun tai töihin.

Koulutehtäviä ja rasti tehtäviä sai tehtyä hyvälle mallille. Koulu oli aluksi vaikeaa, koska piti opetella Meet-ohjelmia ja tehdä tehtävät itsenäisesti, sekä opetella paremmin käyttämään ohjelmia, missä tehtävät tehtiin. Korona-aikana oli aika epävarmaa saako työharjoittelu paikkaa vai ei ja mistä sen saa. 

2020 kesä oli toisaalta pitkäveteinen, koska ei päästy lähtemään minnekään ja Suomessakin oli rajoitettu matkailua. Ainoa paikka muistaakseni mihin oli ihan sallittua mennä oli mökille. Kesällä tuli vietettyä paljon aikaa rannalla. 

Nyt korona on lientynyt ja rajoituksia on alettu hellittämään ja ihmiset on saanut rokotukset ja maskipakkoa ollaan alettu hellittää. 

Korona vuosi on ollut rankka, haastava ja väsyttävä.

Claudia, TYRSKY-viestinnän opiskelijaryhmästä

(Toim. huom. teksti on kirjoitettu kesällä 2021 ennen uusimpia rajoituksia. Seuraa oman alueesi pandemiatyöryhmän tiedotusta saadaksesi ajankohtaisen tiedon suosituksista.)

Kategoriat
Blogi

”Älä vaan käytä sanaa hanke”

TYRSKY -hankkeen tavoite on kehittää työelämäyhteistyöhön liittyviä yhdenmukaisia palveluita ja prosesseja ekosysteemiajattelulla. Kaikki osallistuvat osapuolet sekä tuottavat lisäarvoa että saavat lisäarvoa hankkeen tavoitteisiin liittyvien toiminnallisten kokonaisuuksien kautta. Kehittämistoiminnan osapuolina toimivat ammatillisten oppilaitoksien ja erityisoppilaitoksien henkilöstöä ja opiskelijoita, yrityksiä, yrittäjäjärjestöjä- ja yhteisöjä sekä muita osaamisen kehittämisen kumppanuuksiin liittyviä toimijoita. Että mitä että? Och samma på finska? Lienee hyvä hetki kaivaa naftaliinista hankejargon – suomi – hankejargon.

Kehittämistyössä törmää vähintään viikoittain kehotukseen välttää pelkoa ja inhoa Pirkanmaalla nostattavaa sanaa ”hanke”. (Pelkoa ja inhoa se tosin nostattaa muuallakin, mutta koska TYRSKY toimii Pirkanmaan alueella, pyrin kitkemään syitä kauhuun ensisijaisesti omalla tontillani.)

Hankkeista sanotaan usein, että taas kerran yritetään keksiä pyörä uudelleen. Harmi, jos kokemus on tämä. Hankkeiden tarkoitus ei nimittäin koskaan ole keksiä pyörää uudelleen, pikemminkin pohtia, missä yhteyksissä pyörää ei ole vielä keksitty kokeilla käyttää. Joskus saman pyörän kyytiin mahtuu useampi kuin yksi asia. Joskus pyörää tarvitaan pyörittämään useampia ratas. Joskus pyörästä on hyvä kertoa laajemmalle joukolle, jotta sitä osataan hyödyntää.

Hankkeet ovat saaneet aikaan paljon hyvää. Hanketoiminnan ansiosta on kehitetty esimerkiksi kiusaamiseen puuttumisen malleja, uudenlaisia tapoja opiskella verkossa ja kokemusasiantuntijuuteen perustuvaa yrittäjämäistä toimintaa. Näillä malleilla on valtavasti merkitystä niille, joita teemat koskettavat. Hankkeiden tavoite on aina tarjota kohderyhmälleen jotakin hyödyllistä, helpottavaa ja arvokasta. Sen arvon on tunnuttava ja näyttävä käytännössä, ei vain paperilla.

Kokeillaanpa siis uudelleen. TYRSKY -hankkeen tavoitteena on koota pirkanmaalaisia ammatillista koulutusta järjestäviä tahoja yhteen yritysten ja työnantajien sekä opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Tavoitteena on yhdessä kehittää palveluita ja polkuja (esim. oppi- ja koulutussopimuskoulutusten polut) sellaisiksi, että ne hyödyttäisivät kaikkia osapuolia ja olisivat helpommin hahmotettavissa kuin nykyään.

Esimerkiksi aiemman osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvä tieto ei ole vielä tavoittanut kaikkia TYRSKYn kohderyhmiä. Osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella voidaan tarkoittaa vaikka sitä, että pitkään omaishoitajana toiminut ihminen voi saada pelkästään työssään kertyneen osaamisen kautta valmiin osatutkinnon. Samoin voi toimia harrastustoiminnan, vapaaehtoistyön tai muun toiminnan kautta hankitun osaamisen kanssa. Helppoa, vai mitä?

Yhtenä TYRSKYn tärkeänä tavoitteena on tarkastella ja kehittää toimintaa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden näkökulmasta. Käytän sanaa henkilö, enkä opiskelija, sillä erityisen tuen tarvitsijoita on myös työelämässä ja ihmisissä, jotka vasta miettivät koulutukseen hakeutumista tai osaamisen osoittamista. Erityisen tuen huomioinnista on hyötyä jokaiselle. Esimerkiksi selkokieli palvelee meitä kaikkia riippumatta siitä, onko meillä virallisesti katsottu olevan erityisen tuen tarve.

Oma tavoitteeni tyrskyläisenä on ensisijaisesti lisätä tietoa, jotta ihmisillä olisi mahdollisimman hyvät mahdollisuudet kehittää osaamistaan, hyödyntää jo hankittua osaamista ja tehdä toimivaa yhteistyötä kaikissa työelämän vaiheissa. Oppiminen siirtyy yhä enemmän työelämään, mikä voi aiheuttaa erilaisia haasteita. Näiden haasteiden selättämisavuksi on kehitetty TYRSKY.

Metti Vuosku, TYRSKY -hankkeen tiedottaja, 

SASKY koulutuskuntayhtymä

Kategoriat
Blogi

Todellista arjen kumppanuutta

Niemen Tehtaiden www.niementehtaat.fi  yhteistyö SASKY koulutuskuntayhtymän kanssa on loistoesimerkki työelämän ja ammatillisen oppilaitoksen molempia tahoja tehokkaasti hyödyttävästä arjen kumppanuudesta.

Niemen Tehtaat Oy on perustettu jo vuonna 1898, jolloin sen päätuotteina olivat erilaiset puuesineet, kuten napit, leikkikalut ja lasten huonekalut. Nyt, yli 120 vuotta myöhemmin, yritys on laajentunut kolmen yrityksen kokonaisuudeksi. Niemen Tehtaat Oy Suomi tekee levytuotteita ja massiivipuutuotteita, Niemen Tehtaat Vietnam Ltd puutarhakalusteita ja koriste-esineitä ja Tallinnassa puolestaan toimii sohvatehdas Niemi Sofa OÜ. Yritysryhmään kuuluu myös kolme huonekaluliikettä Suomessa.

Niemen Tehtaat Oy:lla on toimipisteet Sastamalan Vammalassa ja Suodenniemellä, jossa yritys työllistää tällä hetkellä noin 45 henkilöä. Tehtailla suunnitellaan ja valmistetaan asiakaslähtöisesti päiväkoti-, hoiva- ja toimistokalusteita sekä yhä enenevässä määrin myös laivakalusteita. Sastamalaan sijoittuu myös Saskyn kanssa tehtävä yhteistyö, jonka peruspilarina on yhteinen oppimisympäristö.
Yhdessä hankittavalla koneella Saskyn puuteollisuuden opiskelijat pääsevät harjoittelemaan todellisilla Niemen Tehtaiden työkappaleilla, jolloin työelämä ja sen tarpeet ovat vahvasti opinnoissa mukana alusta lähtien. Niemen Tehtailta saadaan lisäksi yksi henkilö kouluttamaan ja ohjaamaan opiskelijoiden harjoittelua uudella koneella.

Saskylle ja sen opiskelijoille yhteistyö tuo käyttöön uuden, alan viimeisintä huippua olevan laitteen, joka varmasti motivoi ja innostaa nuoria hakeutumaan vilkkaasti puuteollisuuden opintoihin. Opiskelijat pääsevät suoraan yhteyteen työelämän kanssa ja tutustuvat kattavasti alaan ja sen laatuvaatimuksiin. Tämä sujuvoittaa siirtymää koulutuksesta työelämään, kun työelämä on mukana arjessa jo koulutuksen aikana.
Niemen Tehtaat iloitsee mahdollisuudesta päästä yhdessä Saskyn kanssa kehittämään puualan koulutusta ja varmistamaan tulevaisuuden osaajien saatavuutta työmarkkinoilla.

”Me olemme yrityksenä kasvu-uralla ja meille on erittäin tärkeää turvata alan osaamisen kehittäminen myös tulevaisuudessa”, sanoo toimitusjohtaja Panu Niemi. Niemi kertoo yhteistyön olevan askel kohti Saksassa hyviä oppimistuloksia tuottanutta mallia, jossa opiskelijat menevät jo opintojensa aikana töihin tehtaisiin. ”Meillä Suomessa on vielä liikaa vallalla ajattelua, että ensin on koulu, sitten mennään töihin”, Panu Niemi kritisoi. ”Opiskelijoilla on paljon enemmän valmiuksia siirtyä sujuvasti työelämään, kun he ovat päässeet siihen kunnolla mukaan jo opintojen aikana.”

Tällaista työelämän ja oppilaitosten arjen kumppanuutta TYRSKY-hanke pyrkii edistämään. Yhteistyön avulla työelämä pääsee mukaan kehittämään koulutusta, varmistaa osaavan työvoiman saatavuuden myös tulevaisuudessa ja sitouttaa opiskelijoita yritykseen jo opintojen aikana.

#työelämä #yhteistyö #kumppanuus #niementehtaat #byniemi #sasky #koulutuskuntayhtymä

Jaana Koivisto
Projektipäällikkö
TYRSKY – Työelämän rajapinta koulutuksen kehittämisen ytimessä

Lisätietoja:
Panu Niemi, toimitusjohtaja, Niemen Tehtaat Oy 

Antti Lahti, Kuntayhtymäjohtaja, SASKY koulutuskuntayhtymä

www.niementehtaat.fi  www.sasky.fi
www.byniemi.fi

Kategoriat
Blogi

Rajapintoihin tutustumassa

TYRSKY – Työelämän rajapinta koulutuksen kehittämisen ytimessä. 

Aihe, johon olen tutustunut muutaman kuukauden ajan. 

Hanke on tätä päivää, sillä siinä käsitellään rehellistä työtä, suunnittelua, ideointia ja todellista kehittämistä muuttuneen ammatillisen koulutuksen kentällä. Hankkeessa mukana on suuri joukko asiantuntijoita yhteistyön molemmin puolin ja yhteen hiileen puhaltavat niin oppilaitokset, kuin työelämä.  

Itse pääsin opiskelijana mukaan hankkeeseen vuoden alusta. Eräänlaisena asiantuntijaopiskelijana voisin todeta, että kyky muovautua muuttuvassa maailmassa on hankkeen ydintarkoitus. Omalta osaltani uskallan sanoa yrittäneeni ja olevani täysillä mukana. Tällä hetkellä opiskelen sote-alalla, kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalveluiden erikoisammattitutkintoa Tredussa. Työssäoppimispaikkana on VAAOn työelämäpalvelut. Miten mainio tilaisuus ja aitiopaikka tutustua kahteen vetovoimaiseen oppilaitokseen Pirkanmaalla! 

Kuinka päädyin tälle polulle? Taustani ei ole sote-alalta, lähes päinvastoin, olen insinööri. Vuodet kansainvälisen konepajayhtiön palveluksessa olivat opettavaisia ja antoisia. Eteeni avautui tilaisuus kehittää ja kehittyä, johon päätin tarttua. Aiempaan ammattiin liittyvän ammatillisen jatkokoulutuksen ja yrittäjyyden kautta päädyin nykyiseen eli opiskeluun ja työhön työvalmentajaopiskelijana VAAOssa. Väliin mahtuu myös kurkistus opettajan työhön. Haasteellinen viime vuosi ammatillisen ohjaajan roolissa kauneudenhoitoalalla. Ihaillen ja nöyränä kiitän kaikkia Suomen ammatillisen koulutuksen opettajia ja ohjaajia. Teidän arvokas työnne on luonut hyvän pohjan meille opiskelijoille ja sille, kuinka työskentelemme tulevaisuuden työelämän pelikentillä.   

Mikä ajaa vielä “viittä vaille 5-kymppisen”, muuttumaan, kehittämään ja kehittymään? No, tietysti se työelämä. Omalle urapolulleni olen saanut tukea ja ohjausta kattavasti eri asiantuntijatahoilta. Suomessa mahdollisuudet kouluttautua ja opiskella ihan “valtion oppilaitoksissa” ovat suoraan sanoen erinomaiset. Opiskellessani ensimmäistä ammattia 90-luvulla pelkistä tutkinnonosien suorittamisesta ei puhuttu. Opinnot etenivät ja niitä suunniteltiin kohtuullisen kaavamaisesti, yleensä sinne kolmivuotiseen loppuunsa asti. Joustavaa ja erityisen upeaa on, että nykyisin on toisin. Osatutkinto on loistava alku täydennettäväksi työelämässä, sekä nuorelle että kaltaiselleni, hiukan kypsemmälle opiskelijalle.  

TYRSKYn tapaiset hankkeet ovat erinomainen tapa kehittää jo muuten hyvin toimivaa ja tuloksia tuottavaa ammatillista koulutusta. Paikallaan polkemalla ja sammalta keräämällä ei ammatillinen koulutus kehity. On kuitenkin selvää, että tarvitaan hanke- ja projektiorientoitunut joukko, joka aidosti saa aikaan. Muutos voisikin tulevaisuudessa olla sitä, että nykyinen täysin toimiva muovautuu analysoiden ja kokeillen sen hetkiseen työhön. Tiedon kuuluu kulkea puolin ja toisin, opiskelijoita ja työelämää tarvitaan, sillä ilman toista ei peli pyöri. 

Työelämä on laaja käsite. Nykyaikainen opiskelija ei enää välttämättä ajattele olevansa valmistumisensa jälkeen samassa työssä eläkeikään saakka. Työelämä käsitteenä pitää sisällään myös taukoa varsinaisesta suorittamisesta ja tekemisestä. Siinä missä toinen päättää syventää osaamistaan opiskelemalla lisää, toinen voi vetäytyä henkilökohtaisista syistä esimerkiksi auttamaan ja tukemaan läheistään. Heillä kummallakin on mahdollisuus edetä eteenpäin ja palata monipuolisen ura- ja koulutussuunnittelun sekä opintojen jälkeen työelämään. Työelämä muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Sen tarpeet toisaalla monipuolistuvat, toisaalla täsmentyvät. TYRSKYn tavoitteena on kehittäen saattaa yhteen työvoima ja työ. Työelämää kuunnellen, koulutusta kehittäen vastata aidosti tarpeeseen. 

Tätä kaikkea mielestäni TYRSKY on ja pitää sisällään. Olen kiitollinen ja innostunut päästessäni tämän loistavan asiantuntijajoukon mukaan, yhdessä TYRSKYilemään. 

TYRSKYn jälkeen on työvoimaa! 

Päivi Tikka, työvalmentajaopiskelija

Koulutus, Tekniikan alat, Palvelualat, VAAO 

Kategoriat
Blogi

Terveisiä Varalan urheiluopiston nuorilta yrittäjiltä

Me olemme Varalan urheiluopiston liikuntaneuvojaopiskelijoita Aili, Emilia ja Po. Meitä yhdistää se, että olemme kaikki valinneet liikunnan palvelutuotannon osaamisalan ja sitä kautta perustimme yhdessä yrityksen nimeltä uMove NY. Olemme rekisteröineet yrityksemme Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan, jossa perustetaan lukuvuoden, lukukauden tai kalenterivuoden ajaksi oikealla rahalla toimiva NY-yritys. Ohjelman aikana käydään läpi yrityksen kaikki vaiheet perustamisesta yrityksen lopettamiseen. Ohjelman tarkoituksena on työelämätaitojen, yrittäjämäisen asenteen ja aktiivisen toimintatavan oppiminen. Oma NY-yritys tuo motivaatiota ja hyvän harjoitusalustan erilaisten taitojen oppimiselle. 

uMove tarjoaa liikunnallista lastenhoitopalvelua ja liikuntaneuvontaa tai kaikkea, mitä meiltä uskaltaa toivoa. Olemme mm. olleet pyörälenkki seurana, ohjanneet ulkona pienryhmiä, pitäneet ravinto- ja liikuntaneuvonta luennon, tehneet kehonkoostumusmittauksia ja liikkumis- ja aktivoimissuunnitelmia. 

Meidän yhteinen projektimme alkoi vuoden vaihteen jälkeen. Ensin kaikilla oli oma liikeidea ja ajatus lähteä perustamaan oma yritys. Pienen juttutuokion jälkeen tulimme siihen tulokseen, että yhdistämme liikeideamme ja lähdemme perustamaan yhteistä kokonaisuutta. Nyt olemme suorittaneet kuuden viikon työharjoittelun omassa yrityksessämme. Tähän aikaan on mahtunut paljon uuden oppimista: Miten yrityksessä toimitaan? Miten se ylipäätään perustetaan? Miten markkinoidaan? Mitä dokumentteja tarvitaan? … 

Parasta tässä on ollut se, että saadaan tehdä melkein mitä halutaan. Pienellä riskillä kokeilla, millaista on yrittäjyys. Liikuntataustamme ovat erilaiset keskenään, joten pystymme yhdistämään osaamistamme monipuolisesti ja tuomaan uMovelle paljon erilaista tarjontaa.

Aili, Emilia ja Po, Varalan urheiluopiston liikuntaneuvojaopiskelijat ja uMove NY-yrittäjät

Kategoriat
Blogi

Kehittämishankkeiden laaja-alainen työ opiskelijoiden hyväksi

Piirretty kuva käsistä, jotka kättelevät. Käsiin on piirretty sanoja kuten 'co-operate' 'connect' ja 'communicate'.'

Maailmaan mahtuu hankkeita joka lähtöön – niin myös oppilaitosmaailmaan. Opetusta tuotetaan eri opetusasteilla, joten mikä onkaan parempi ympäristö kehittää toimintaa. 

Suomessa on oppivelvollisuus, joka tulee tänä vuonna laajenemaan. Tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Nivelvaiheita on useita, kun opiskelija liikkuu koulutuspolulla eteenpäin kohti seuraavia etappeja. Se miten siirtymät ja tiedon kulku siirtymien aikana toimii, on oma haasteensa.

Muun muassa tähän haasteeseen on tartuttu TASSU-hankkeessa, joka käynnistyi alkuvuodesta 2021. Hankkeessa käsitellään nivelvaiheiden kehittämistä, johon kuuluu siirtymät eri opetusasteilta seuraaville. Tavoitteena on kehittää hakeutumista, uraohjausta, jatko-opintojen ohjausta, erityisen tuen tarpeen opiskelijoiden huomioimista, osaamisen tunnistamista ja sanoittamista unohtamatta. 

Hankkeessa kehitetään myös opintojen aikaista ohjausta sekä jatko-ohjauksen valtakunnallisia toimintamalleja ja prosesseja. Näissä paneudutaan opinto-ohjauksen kehittämiseen, HOKS-prosesseihin, ohjaajien osaamiseen, digitaalisten välineiden ja palveluiden kehittämiseen sekä ohjaustietoisuuden taitoihin ja opetushenkilöstön ohjausosaamisen mallin kehittämiseen.

Tavoitteenahan on, että opiskelija saa kouluttautumismatkallaan parhaat mahdolliset eväät työelämään siirtymistä varten. Sitä tukee muun muassa kaikki yllä mainittu työ, jota ohjaus- ja opetushenkilöstö opiskelijan matkalla tekee. Tämän vuoksi on tärkeää, että näitä prosesseja kehitetään mahdollisimman toimiviksi niin opiskelijaa kuin myös oppilaitosten henkilöstöä ajatellen.

Yhteistyössä on voimaa

Isojen asioiden kehittäminen yksin olisi todella raskasta ja työlästä. Tästä syystä hankeverkostot ovat erittäin tärkeitä kokonaisuuksia hankkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Verkostoihin voi kuulua monia eri osapuolia, esimerkiksi osatoteuttajia, yhteistyökumppaneita, yrityksiä ja muita hankkeita. Yhteistyössä ja yhdessä kehittämisessä on voimaa, kun asioita mietitään, ideoidaan ja suunnitellaan yhdessä.

Kuten alussa mainitsin, maailmaan mahtuu hankkeita joka lähtöön ja niitä on tehty ja toteutettu jo vähintään kymmenien vuosien ajan. Usein hankkeet liittyvät jollain lailla toisiinsa tai niillä on jonkin verran yhtymäpintaa. Tämä kannattaa ehdottomasti hyödyntää ja benchmarkata aiemmin toimineita hankkeita ja niiden tuloksia. Omassa organisaatiossa tai osatoteuttajan organisaatiossa on melko varmasti aiemmin toteutettu hanke tai hankkeita, joissa on materiaalia mitä omassa hankkeessa voi hyödyntää.

Yhtenä mahdollisuutena on tehdä yhteistyötä toisen samaan aikaan käynnissä olevan hankkeen kanssa. Mikäli hankkeilla on samansuuntaisia tavoitteita ja toiminnan muotoja, kannattaa ehdottomasti tehdä yhteistyötä. Näin asiantuntijaverkosto laajenee ja hyviä käytäntöjä päästään hyödyntämään puolin ja toisin. Tästä hyvänä esimerkkinä on TYRSKY- ja TASSU-hankkeiden suunnitelma hyödyntää verkostojen osaamista molempia hankkeita ajatellen. Moniammatillinen ja -alainen yhteistyö luo hyvän pohjan onnistuneelle tekemiselle.      

 

Osaavat luovat maailmoja yhdessä tehden.”

Sanna Nylund hankekoordinaattori, SASKY koulutuskuntayhtymä

Kategoriat
Blogi

Keskiössä asiakkaan toive

Kurkista, kokeile, kouluttaudu-infopäivät kutsuu hoiva- ja hyvinvointialasta kiinnostuneita ihmisiä tutustumaan erilaisiin mahdollisuuksiin. Keväällä 2021 järjestetään vielä yksi infotilaisuus, johon ovat tervetulleita kaikki, joilla on pienikin kiinnostus alaa kohtaan.

Kurkista, kokeile, kouluttaudu-infopäivät ovat valmennuksellisia tapaamisia, joissa esitellään hoiva- ja hyvinvointialan mahdollisuuksien kirjoa. Monesti mielikuva alasta on yksipuolinen, eikä anna todellista kuvaa työn mahdollisuuksista. Alalle hakeutumiseen liittyy pelkoja ja turhautumista pitkiin opintoihin. Infopäivissä myytti pitkistä koulutusjaksoista kuitenkin kumotaan. Sote-alalle on nimittäin nykyään mahdollista päästä myös ilman sote-alan tutkintoa. Opiskella voi hyvin työn ohessa, vaikka tutkinnonosa kerrallaan.

Osa paikallisista työnantajayrityksistä on jo ymmärtänyt hyvin, että pienelläkin pääsee alkuun, ja osaamista voi kartuttaa työtä tekemällä. Myös pelkällä osatutkinnolla voi päästä työhön kiinni. Osatutkintojen suorittaminen työn ohessa on nykyään yleistä, eikä vaadi samanlaista luentosalissa istumista kuin ennen.

Haluamme infoissa kertoa mitä kaikkia koulutusmahdollisuuksia on ja edistää sitä kautta alalle työllistymistä. Monesti työnhakijoilla voi olla kokemusta hoiva- tai hoitotyöstä esimerkiksi omaishoitajuuden tai perhekuvioiden kautta. Omaa arjessa kehittynyttä osaamista ei aina tule tunnistaneeksi.

Haluamme tuoda mahdollisimman monipuolisesti esiin sote-alan aitoja sisältöjä. Se ei ole pelkkää hoivaa, vaan siihen sisältyy ohjausta, kohtaamistyötä ja yhteisöllisiä toimintoja. KKK-infopäivät toteutetaan Osaamo-hankkeen, Tredun ja Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelujen yhteistyönä.

Infopäivissä on muutamia yhteiskunnallisesti vastuullisia yrityksiä mukana esittäytymässä ja kertomassa arjestaan ja avustavista työtehtävistään.

Alalle on hyvin kirjavia vai moninaisia polkuja. Joillekin voi muotoutua koulutussopimus, oppisopimus työpaikalla, joillekin paras tapa on aloittaa työkokeilulla ja siirtyä sitä kautta työhön. Työkokeiluissa on tukena valmentaja ja ryhmän tuki.

Joskus kiinnostus alalle valkenee sitä mukaa kun eri mahdollisuuksiin päästään kurkistamaan. Meidän tehtävänämme on olla tukemassa sitä polkua, joka asiakkaalle parhaiten sopii. Sekin on ihan ok, että asiakas päätyykin siihen, että ala ei ole itselle sopiva, sillä uraohjausta myös uuteen suuntaan on tarjolla.

Sote-alalla urapolku voi lähteä hyvin moneen suuntaan. Voi esimerkiksi suuntautua kasvatus- ja ohjausalalle tai lähteä jatkamaan opiskeluja tulevaisuudessa esimerkiksi sairaanhoitajaksi tai kuntoutuksen ohjaajaksi AMK-opintoihin.

Sotealalla on myös tulevaisuudessa aivan varmasti töitä. Työpaikkoja on tarjolla kasvava määrä ja laaja valikoima. Sotealan työt ovat sisällöiltään merkityksellisiä, työ on inhimillistä ja tärkeää. Sen saa nähdä joka päivä.

Myös työnantajia on hyvin monenlaisia. Suuria, pieniä, toiminnallisia, hoivaavia, mielenterveyteen keskittyviä, vanhuspalveluihin keskittyneitä, erilaisia asumispalveluita, lasten ja nuorten palveluihin keskittyneitä. 

Sote-alalla koskaan ei tiedä mitä tuleva työpäivä tuo tullessaan. Tylsää ei ainakaan tule.

 

Ulla Lukkari, Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelut

Lilli Tolvila, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu

Kategoriat
Blogi

TYRSKYn kumppanuuskuukausi Ammattiopisto Luovissa

Vuosia ammatillisena erityisopettaja Ammattiopisto Luovissa toimiessani olen tehnyt työelämän kanssa paljon yhteistyötä. Luokkahuonelähtöinen opetus ei ole ammatillisissa aineissa kovinkaan pitkäaikainen järjestely. Monella opiskelijalla pulpetti-ihottuma ja paikoillaan oleminen ei luonnistu ja kännykkä kaivetaan helposti esiin. Opetustilanteiden käytäntöön vieminen, tekemällä oppiminen on ollut parasta ja opettavaisinta nuortemme kanssa.

Työelämän yhteistyökumppaneita, jotka ovat avanneet ovensa yhteistyölle kanssamme on aina löytynyt mukavasti. Olemme saaneet harjaantua heidän tiloissaan työelämän pelisääntöihin, toimitiloissa liikkumisesta ja äänenkäytöstä alkaen. Kohteissa on ihan oikeita asiakkaita, joiden kanssa työskentelemme omissa ammatillisissa työtehtävissämme.  Ammatillisten tehtävien tekeminen erilaisissa asiakaskohteissa on muistuttanut meitä henkilökuntaa myös siitä, miten paljon muuttuvia tilanteita on edessämme ja kysymyksiä mitä emme ole vielä edes muistaneet käydä läpi. Muutos on jatkuvaa ja meidän on hyvä pysyä siinä mukana. 

Minulle ei siis lopulta ollut kovinkaan iso muutos vaihtaa opetustehtävästä hanketyöhön. TYRSKY-hankkeen tavoitteet tukevat juuri samoja asioita, joita olen jo opetustehtävässä toimiessani havainnut.

Ammattiopisto Luovin tavoitteissa on tuoda vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden näkökulmaa esiin. 

Työelämässä tapahtuvan oppimisen onnistuminen vaatii paljon suunnittelua ja yhteistyötä oppilaitoksen ja työelämän kanssa. Työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohtaamisessa ja ohjaamisessa edistää onnistuneita kokemuksia kaikkien osapuolten kannalta. Uuteen ammattiin ensi askeleita ottavalla on tärkeää kokea olevansa osa vastavuoroista kumppanuutta. Tavoitteena on työelämälähtöinen osaamisen hankkiminen ja työllistyminen.

Luottamus ja Maine-tutkimus antoi Luoville erinomaiset tulokset työelämän kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Alueellisesti Luovi Tampere on selviytynyt mainiosti, mutta työelämäkumppanimme toivovat meiltä vieläkin aktiivisempaa yhteydenottamista. Yleistä kuulemista ja lähestymistä toivotaan työelämän suunnalta. Me TYRSKY-hankkeessa olemme siis todella ajankohtaisten asioiden äärellä.

Tavoitteenamme hankkeessa on lisätä työelämän tietoisuutta ammatillisesta koulutuksesta, osaamisestamme sekä yhteistyön mahdollisuuksista. Olen tutustunut oppilaitoksellamme eri alojen perustutkintoryhmiin ja heidän erilaisiin oppimisympäristöihinsä. Meille on tavallaan käynyt hyvä tuuri, kun olemme päätyneet tilojemme kanssa keskelle suurkaupunkia, vanhaan pienteollisuustaloon ja ikään kun räätälöineet ”oppilaitoksen täsmätilat” sinne. Tämä on ollut oikea valinta, koska olemme lähteneet verkostoitumaan nopeasti työelämän kanssa, etsimään toimivia oppimisympäristöjä ja tekemään yhteistyötä työpaikkojen kanssa. 

Vaikka täsmätyö on sanana uudehko, töiden pilkkominen ja työtehtävien räätälöinti on meille tuttua. Täsmätyö on mahdollisuus ja erittäin toivottukin tapa jalkauttaa kohderyhmämme opiskelijat oikeisiin työtehtäviin ja työpaikkoihin. Näitä taitoja pääsemme harjoittamaan lukuisissa oppimisympäristöissämme.  Liiketoiminnan perustutkintoryhmän oppimisympäristönä toimii muun muassa City-Market Pirkkala. Kaupanalan työtehtävien ja työelämätaitojen oppi vahvistuu oikeassa työpaikassa, jossa tulemme nähdyksi ja tietoisuus osaamisestamme laajenee. 

Nyt on aika vaihtaa ajatuksia ja antaa ideoiden virrata. Näistä hetkistä on usean verkostotoimijan kanssa saatu mahtavia ideoita, ei niistä kaikista ole jatkoon, mutta osasta kyllä. Eihän hanke olekaan se itsetarkoitus vaan se mitä saadaan tuloksina jäämään ja juurtumaan meidän avuksemme ja tueksemme hankkeen jälkeen. Käydään kahvilla ja verkostoidutaan vaikka sitten virtuaalisesti.

Jaana Koskinen, Ammattiopisto Luovin Hankepäällikkö TYRSKY-hankkeessa

Kategoriat
Blogi

Tervetuloa TYRSKYyn!

Vuorovaikutus, saavutettavuus, luottamus. Rohkeus, uskallus uudistua ja uudistaa yhdessä. Suuria sanoja, ja suuria toiveita. Nämä kaikki tärkeät sanat löytyvät TYRSKY-hankkeen toimijoiden yhteisestä huoneentaulusta. Kaikkien hanketoimijoiden yhteiset arvot kerättiin tähän huoneentauluun hankkeen alkutaipaleella, kun yhteistä TYRSKY-matkaa aloitettiin. Sillä mitään kestävää ei voi rakentaa tekemättä ensin pohjaksi vahvoja perustuksia. Yhteiset arvot ja vahva halu yhteistyöhön ovat TYRSKY-toiminnan perustukset, joiden päälle voimme rakentaa kaiken sen, mistä haaveilemme.

TYRSKYssä on mukana yhdeksän osatoteuttajaa, yhdeksän pirkanmaalaista ammatillista oppilaitosta. Kolmivuotisen taipaleemme tavoitteet ovat kunnianhimoiset, mutta suhtaudumme niiden toteutumiseen luottavaisen innokkaasti. Olemmehan tässä yhdessä isona tiiminä ja meillä on ympärillämme iso verkosto meitä tukemassa ja meidän kanssamme tätä työtä tekemässä.

Ammatillinen koulutus on käynyt läpi suuren uudistuksen, jonka ajatuksia oppilaitoksissa on otettu käytäntöön nyt parin vuoden ajan. Osa työelämästä on ollut mukana tässä heti alusta lähtien, mutta suurelle osalle yrityksiä ja työpaikkoja koulutuksen uudet mahdollisuudet ovat vielä tuntemattomia. TYRSKY-hankkeen tärkeimpänä tehtävänä onkin levittää tietoa työelämään ja tarjota yhä useammalle yritykselle mahdollisuutta kumppanuusyhteistyölle oppilaitosten kanssa. Ja mennä vielä sitäkin pidemmälle; tarjota jokaiselle pirkanmaalaiselle yritykselle helppo yhden luukun väylä, jonka kautta ottaa ammatillisiin oppilaitoksiin yhteyttä. Koskee se yhteydenotto sitten olemassa olevan henkilökunnan täydennyskoulutustarpeita tai toiveita saada opiskelijoita yritykseen töihin tai vaikkapa tekemään yrityksen kanssa kiinnostavaa kehittämisprojektia. Me haluamme tehdä tämän yhteydenoton yrityksille mahdollisimman helpoksi ja yksinkertaiseksi.

Meillä Tyrskyilijöillä on muitakin tärkeitä tavoitteita. Pyrimme muun muassa yhdenmukaistamaan oppilaitostemme työelämän palveluprosesseja, kehittämään työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamista, innostamaan ihmisiä jatkuvaan oppimiseen ja ennen kaikkea muodostamaan pirkanmaalaisen osaamisen kehittämisen ekosysteemin. Tämä ekosysteemi on verkosto, jonka tehtävänä on olla apuna koulutuksen jatkuvassa kehittämisessä työelämän tarpeiden mukaisesti.

TYRSKY on olemassa yrityksiä varten, työelämää varten. Mutta myös opiskelijoille, ohjaajille ja muille koulutuksen ja työelämän rajapinnassa toimiville.
Mukaan tyrskyilemään pääset vaikka ensin selaamalla näitä tyoelamanrajapinta.fi-nettisivuja ja tutustumalla siihen mitä kaikkea ammatillisella koulutuksella on sinulle tarjota. Täällä blogissa tulemme kertomaan esimerkkejä rohkeista onnistumisista ja esittelemään erilaisia uratarinoita. Kannattaa myös katsoa videoitamme ja osallistua tapahtumiimme, joita löydät tapahtumakalenterista.

Tervetuloa mukaan TYRSKY-matkalle!

Jaana Koivisto, projektipäällikkö